KIERTOTALOUS

 Kiertotalous prosessi alkoi jo syksyllä 2019 eli se on kestänyt todella kauan. Kiertotalouskurssilla meidän tuli suunnitella jostain kierrätysmateriaalista vaate/ asukokonaisuus. Minä valitsin kierrätysmateriaalikseni käyteyt trikoovaatteet, lähinnä vanhat T- paidat. 

Kahden lapsen äitinä (joista toinen on kaikenlisäksi poika) minusta tuntui että rei'ille käytettyä trikoovaatetta kertyi nurkkiin suuret määrät. Kainalot ja hihansuut rei'ittyivät, pääntiet virttyivät, mutta esim selkäkappale pysyi useasti todella hyväkuntoisena. Vaatteita ei voinut enää sellaisenaan käyttää eikä oikeen niin vaan tuunatakaan enää paidoiksi, mutta minusta oli silti sääli heittää niin paljon hyvää materiaalia roskiin. Niimpä halusin ideoida jotain, mitä voisin ommella T-paidoista säästettävistä paloista. Minua kiinnosti ajatus tehdä jostain poisheitettävästä ja arvottomasta jotain hienoa. Jotain mistä valmiina ei ikinä uskoisi, että se on tehty vanhoista T- paidoista. 

Aloin ideoimaan asuani Pinterestin avulla. 


Suunnitelmani ideana oli se, että mekon voisi koota sen kokoisista paloista kuin tarjolla sattuisi olemaan. Halusin myös mahdollisimman paljon rikkoa suuria pintoja, jotta mahdolliset reiät, tahrat tai nukkaantuminen ei näkyisi. Halusin mekosta myös mahdollisimman suurelta osin ainakin kaksi kerroksisen, jotta mahdollisesti ohentunut T- paita kangas olisi tukevampi ja kestävämpi. 

Tykkäsin ideakuvan ruskean mekon mallista ja päätin käyttää sitä lopullisessa työssäni. Helmaan halusin monta kerrosta röyhelöä, johon pystyisi hyvin käytämään pieniäkin suikaleita paidoista ja materiaalin kuluneisuus ei tulisi näkysiin. Alaosan pintaa ajattelin rikkoa Alabama Chaning- tekniikalla. Yläosaan suunnittelin monta pystyleikkausta, jotta voin koostaa yläosan pienemmistä paloista. Yläosan suunnittelin koristelevani kaikenlaisilla päälle ommeltavilla kukkasilla. 

Epäsymmetrisen keskiosan reunaan halusin kuvanmukaisen puolipyöreän rypytyksen. 

Aloin keräämään mekkoa varten materiaalia. Sain kotoani jo paljon materiaalia ja pyysin myös luokkakavereitani tuomaan vanhoja T-paitoja minulle. Yksi toikin S-ryhmän käyttämättömiksi jääneitä kampanjapaitoja todella paljon ja ne muodostavat suuren osan mekon vihreistä osista.  Lajittelin paidat värien mukaan ja sen mukaan päätin minkävärinen mekostani tulee. Valkoiset T- paidat värjäsin pesukoneessa sen väriksiksi, mitä tarvitsin lisää. Päätin samantien tehdä kaksi mekkoa, koska minun pitäisi kuitenkin tehdä myös protokappale ja halusin tehdä myös siitä käytettävän vaatteen. 

Aloitin kokeilemalla erilaisia rypytys- ja koristelutekniikoita. Kuvan mukainen puolipyöreä rypytys oli toteutettu joustavalla langalla ompelemalla. En kuitenkaan halunnut käyttää tähän työhön erikoisia ja kalliita materiaaleja, joten hylkäsin tämän suunnitelman kun se ei joustamattomasta langasta toteutettuna toiminut. Aloin kokeilemaan siis muita tekniikoita, joilla saisin vyötärökappaleen jotenkin kivasti rypytettyä vinoksi. 










Kokeilujen perusteella päätin tehdä vyötärökappaleeseen hiuslaskoksia niin, että niitä olisi kapeassa päässä enemmän kuin leveässä päässä. 

Tein kokeiluja myös Alabama Chaning- tekniikalla ja päätinkin tehdä sitä mieluummin yläosaan. Tekniikassa painetaan kankaalle ensin joku kuvio tummalla värillä. Painetun kankaan alle asetetaan toinen kerros kangasta, jotain hyvin erottuvaa väriä, ja painetun kuvion reunat tikataan sopivan värisellä langalla. Näin päällikerros ja alakerros tikataan kiinni toisiinsa. Tikkaamisen jälkeen painettujen kuvioiden keskus leikataan pois niin, että jäljelle jää tummemmat reunat ja keskeltä näkyy alla oleva erivärinen kangas. Valitsin tämän tekniikan monesta syystä. Tekniikassa tulee automaattisesti kaksi kerrosta, jotka liitetään toisiinsa, kuviossa voi hyödyntää vanhoissa paidoissa ja mahdollisesti valmiina olevia kuvioita ja kuvioiden paikat ja koot voi suunnitella myös sen mukaan, että esim kankaassa olevat reiät, tahrat tai muuten huonot kohdat leikkaantuvat pois. 



Kokeilujen myötä suunnitelma mekosta alkoi kehittyä. Päätin tehdä mekosta kaksiosaisen eli siihen tulisi alusmekko ja päällysmekko. Alusmekossa yläosa olisi yhtenäistä kangasta ja mahdollisimman hyväkuntoista. Alusmekon alaosa voisi olla huonokuntoista tai esim painettua kangasta, sellaista mitä ei haluta näkyviin. Alusmekon helmaan tulisi kiinni röyhelöt. 

Päällysmekon yläosa olisi koottu pienistä kappaleista, vyötärökappale muotoiltu hiuslaskoksin ja alaosakin suht pienistä kappaleista koottu. Alaosan toiseen sivuun tulisi kiristysnyörit, joiden avulla helmaosa kootaan ylös toispuoleisesti ja alusmekon röyhelöt tulevat näkyviin. 

Alusmekko ja päällysmekko kiinnittyisivät toisiinsa yläosan Alabama Chaning- tekniikalla sekä pääntien ja kädenteiden huolittelukaitaleilla.

Suunnitelman vahvistuttua aloitin kaavoittamisen. Käytin hyväkseni aiemmin tekemääni trikoisen Kätevä- mekon kaavaa ja muokkasin siitä mieleiseni. 



Ompelin ensin protomekon. Päätin tehdä protomekosta ja varsinaisesta mekosta hiukan erilaiset, jotta voisin mekoilla esitellä erilaisia vaihtoehtoja. Protomekon helma on koottu pienistä paloista ja helmaaan olen jättänyt saumat oikealle puolelle koristeiksi. Varsinaiseen mekkoon helmaosa tulee suuremmista paloista. Tällä halusin tuoda esiin sitä, että mekon voi valmistaa juuri sen kokoisista paloista kuin kulloinkin on tarjolla. 

Valmistin ensin alusmekon ja sovitin sitä ja tein kaavan muutoksia, kunnes alusmekko istui hyvin. Alusmekon korjatun kaavan mukaan tein kaavat päällysmekkoon ja ompelin. 

Päällysmekon Alabama Chaning koristelua varten etsin kauan sopivaa kuviota, jonka voisin painaa vaatteeseen. En kuitenkaan löytänyt sopivaa, joten päädyin piirtämään itse haluamani kuvion pienemmässä koossa ja suurensin sen isommaksi kopiokoneella ja leikkasin askarteluveitsellä kalvosta sopivan sabloonan. 



 Ompelin alusmekon helmaan röyhelöt kiinni ja sitten aloin tikkaamaan mekkoja kiinni toisiinsa. Harsin mekot ensin kiinni pääntien ja kädenteiden reunoista ja vyötäröltä. Tikkasin pienen kuvion ja leikkasin harmaan kankaan alla olevan pinkin kankaan näkyviin. 


Tässä vaiheeessa protomekko alkoi jo näyttää niin hyvältä ja aloin olemaan erittäin kärsimätön saamaan jotain lopullista ja varsinaista aikaiseksi, että koska olin periaatteessa jo kokeillut lähes kaikkia mekkoon tulevia tekniikoita niin päätin alkaa tehdä varsinaista mekkoa, joten protomekko jäi toistaiseksi tähän vaiheeseen. Tulen kyllä tekemään myös protomekon valmiiksi saakka. 




Tässä vaiheessa aloitin siis varsinaisen mekon tekemisen. Elettiin viime lokakuun loppua. Leikkasin kappaleet, ompelin mekot kasaan, rypytin vyötärökappaleet ja liitin ne mekkoon.





Kun mekko oli kasassa aloin ompelemaan röyhelöitä alusmekon helmaan. Halusin röyhelöistä erittäin runsaat, joten kangasta tähän kului aika paljon. Hyödynsin röyhelöissä paitojen helmojen valmiita käänteitä niin paljon kuin mahdollista. Alimman röyhelön, joka kiertää koko alusmekon helman, pituus oli suorana 11,2 metriä. 






Kun röyhelöt olivat valmiit huomasin, että ne ovat todella painavat ja venyttävät alusmekkoa aivan loputtomasti. Niimpä lisäsin röyhelöiden kohdalle alusmekon nurjalle puolelle saumanvaroihin joustamattomat puuvillanauhat tukemaan mekkoa ja estämään venymistä. 


Tämän jälkeen painoin Alabama Chaning kuvion varsinaisen mekon päällysmekkoon. Kuvio, väritys ja painaminen onnistuivat mielestäni erittäin hyvin. 






Tämän jälkeen alkoi mekkojen kiinnittäminen toisiinsa tikkaamalla. Harsin mekot ensin tarkasti kiinni toisiinsa ja aloitin tikkaamisen. Tikkasin, tikkasin, tikkasin ja tikkasin. Tikkasin koulussa ja kotona, iltaisin, aamuisin, öisin ja viikonloppuisin, Tikkasin kaiken liikenevän ajan. Tikkaaminen olisi siis todella aikaavievää hommaa. Olin yllättynyt miten hidasta se oli. Ja tikkaamisen jälkeen oli vielä pääteltävänä kaikki langanpäät. 







Tikkaamisen jälkeen oli aika huolitella pääntie ja kädentiet punaisella trikoonauhalla. Minulla oli etukäteen ajatus, että ompelisin nauhan kiinni tietyin koristeellisin pistoin, joita käytetään hyvin yleisesti Alabama Chaning tekniikassa reunanauhan kiinnittämiseen. Ompelin nauhan pääntielle näillä pistoilla, mutta en pitänytkään lopputuloksesta. Vaihdoin siis tikkaustyyliä ja langan väriä ja näin tikkauksesta tuli mieleinen.




Pääntien ja kädenteiden huolittelun jälkeen lisäsin päällimekon helmaan vielä punaisen röyhelön ja tein punaiset käsitikkaukset alaosan kappaleiden reunoihin. Vyötärölle kiinnitin 3 punaista ruusuketta. Haluaisin koristella helmaosaa vielä päälleommelluilla kukilla. 









Olen erittäin tyytväinen lopputulokseen





Mekkoon kului yhteensä n 15 T- paitaa. En maksanut materiaaleista mitään. Minulle jäi projektista vielä materiaalia n kahta vastaavaa mekkoa varten. Sain näin paljon ilmaista materiaalia ihan vain kotoani ja yhdeltä luokkakaveriltani. Uskoisin, että tälläistä käytettyä trikoomateriaalia on saatavilla täysin ilmaiseksi vaikka kuinka paljon. Lapseni kasvavat edelleen ja tätä jätettä syntyy yhä meillä kotona ja jos laajentaisin kyselyäni kaikkiin sosiaalisiin piireihini niin saisin kasaaan materiaaleja varmasti todella moneen mekkoon. 

Valmiin mekon hinnaksi arvioisin n 300 euroa. 

Olen säilyttänyt myös mekoista jääneen pienen trikoosilpun ja aikomuksenani on kokeilla siitä uuden kankaan tekemistä. Tällöin pääsisin jo aika lähelle tilannetta, että projektista ei synny minkäänlaista hukkaa tai jätettä. 


OMA ARVIO:
Olen todella tyytyväinen siihen miten mekko onnistui. Se on mielestäni hauska, värikäs ja kaunis. Saavutin tavoitteeni tehdä roskiskamasta jotain kaunista ja käyttökelpoista. Olen tyytyväinen valitsemiini tekniikoihin ja  kädentyön jälkeen.

Toisaalta epäonnistuin tässä projektissa aivan totaalisesti. Tarkoitus oli valmistaa tuote, jonka voi hinnoitella ja jota voi valmistaa suuriakin määriä. Valtavan käsinkirjonnan määrän vuoksi mekon tekeminen oli suunnattoman hidasta ja siksi sen hintakin, jos sellaisen voisi laskea, muodostuisi aivan kohtuuttoman suureksi. Ottaen kuitenkin huomioon, että valmistusmateriaali on käytetyt T- paidat. Mekko on materiaalinsa vuoksi kuitenkin arkinen, mutta hintaa sille tulisi monia satoja euroja. 

Toinen seikka, josas epäonnistuin oli aikataulu. Valmistin mekkoa puolitoista vuotta. En voisi missään nimessä käyttää näin paljon aikaa mihinkään työhön, jos meinaan tehdä sitä yrittäjämäisesti. Harrastuksenahan tämä menee aivan mainiosti, mutta nyt ei ollut kyse siitä. En siis täyttänyt tehtävänannon kriteerejä. 

Mietin miten mekosta saisi nopeamman valmistaa ja sitä kautta halvemman. Käsinompelusta tulisi luopua ja löytää tapa ommella tikkaukset koneella. Myöskin T-paidoissa valmiiksi painettuina olevien kuvioiden hyödyntäminen Alabama Chaning tekniikassa jättäisi pois painamisvaiheen. 













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti